Vammaiset työntekijät

Yhdenvertaisuuslain tarkoittamalle vammaisuudelle ei ole yksiselitteistä oikeudellista määritelmää. Vammaisiin henkilöihin on katsottu kuuluvaksi ne, joilla on pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, joka rajoittaa täysimääräistä ja tehokasta osallistumista työelämään yhdenvertaisesti muiden kanssa. Vammaisuus voi olla syntyperäistä, tai se saattaa johtua esimerkiksi tapaturmasta tai onnettomuudesta. Vammaisuus voi olla myös seuraus kroonisesta sairaudesta.

Yhdenvertaisuuslain 15 §:n mukaan työnantajalla on velvollisuus tehdä asianmukaiset ja kulloisessakin tilanteessa tarvittavat kohtuulliset mukautukset, jotta vammainen henkilö voi yhdenvertaisesti muiden kanssa saada työtä, suoriutua työtehtävistä ja edetä työuralla.

Kohtuulliset mukautukset ovat rajattu koskemaan ainoastaan vammaisia. Vammaisuudelle ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää ja myös pitkäaikaiset sairaudet saatetaan katsotaan vammaisuudeksi.

Mukautukset on selvitettävä arviointihetken tarpeen mukaan. Työnantaja ei saa tehdä oletuksia vammaisen pärjäämisestä, eikä mahdollisista tulevista mukautustarpeista. Vammaisen itsensä kanssa on keskusteltava hänen tarvitsemistaan mukautuksista. Suositeltavaa on myös konsultoida työterveyshuoltoa. Mukautustarve saattaa tulla selvitettäväksi työntekijää rekrytoitaessa, työntekijän työsuhteen aikana tai työntekijää irtisanottaessa.

Mukauttamisvelvollisuus ei edellytä, että mukautusten jälkeen vammaisen työskentelyolosuhteet olisivat identtiset muiden työntekijöiden kanssa. Päätöksen mukautusten toteuttamisesta tekee työantaja.

Koska mukautusten teko on aito velvollisuus, on mukautusten laiminlyönti säädetty yhdeksi syrjinnän muodoksi. Velvollisuus tehdä mukautuksia ei edellytä pidemmälle meneviä toimenpiteitä kuin mitä vammaisen ihmisen asettaminen muiden kanssa tosiasiallisesti yhdenvertaiseen asemaan edellyttää.